Hirvi on luontomme eläinlajeista suurin ja se esiintyy koko maassa. Täysikasvuinen urossonni voi painaa jopa 600 kiloa. Naaraat ovat selkeästi pienempiä, vain uroksella on sarvet. Ne uusiutuvat vuosittain ja vanhat putoavat talvella. Vielä 1920-luvulla hirvi oli sukupuuton partaalla maassamme – niin kuin moni muukin laji liiallisen metsästyksen takia.
Suojelemalla kanta saatiin pikkuhiljaa kasvamaan mutta vasta 1970-luvulla alkoi kannan merkittävä kasvu. Hirvi on vegaani. Se syö ruohoja -erityisesti maitohorsmaa, heiniä, varpuja, suokasveja sekä haavan, pihlajan, koivun ja pajun versoja ja lehtiä. Talvisin sille kelpaavat männyntaimet, kataja ja puiden kuoret. Hirvi syö eniten 1-3 metrisiä taimia. Hirvi sukeltaa tarvittaessa vesikasvien perään. Hirvi syö kesäisin ruokaa jopa 50 kiloa päivässä, talvella vain noin 10-20 kiloa päivittäin. Tuolloin niiden paino putoaa ja energiaa kuluttava liikkuminen vähenee minimiin. Kiima-aika on syys-lokakuussa. Laji on elinvoimainen. Aktiivisin aika niillä on aamu- ja iltahämärän aikaan. Suunniteltu metsästys säätelee kantaa. Hirviä on yritetty kesyttää, mutta huonolla menestyksellä. Sukukypsäksi hirvi tulee 1,5-2,5 vuoden iässä mutta parhaimmillaan se on 7,5 vuoden iässä. Keväällä syntyvä vasa painaa noin 13 kiloa. Hirvet voivat elää 20-vuotiaiksi, mutta Suomessa ne elävät alle kymmenvuotiaiksi metsästyksen vuoksi.
Hirvellä ei ole muita vihollisia kuin susi ja ihminen. Hirviä pyydetään ja niitä kuolee liikenneonnettomuuksissa. Viime aikoina asenteet hirveä kohtaan ovat koventuneet liikenne- ja metsävahinkojen takia. Vuotuisesta riistan lihasta noin 75 % saadaan hirvistä. Hirvi voi kuulla suurilla, toisistaan riippumattomilla korvillaan toisen lajikumppaninsa tai metsästäjän liikkeet jopa kolmen kilometrin päästä. Hirven hajuaisti on 200 kertaa parempi kuin ihmisellä. Näkö sitä vastoin on huono. Enimmäkseen hirvet viettävät aikaansa makaamalla ja märehtimällä jossain lepikon suojassa. Siksi niitä näkee niin harvoin. Hirvenpeijaisperinne on karhunpeijaisista mallin saanut uudenaikainen juhlatraditio. Hirvi on kulttuurissa esiintynyt jo esihistoriallisissa kalliomaalauksissa ja kalevalaisessa runoudessa.