Kätkävaaran alueella on asuttu jo kivikauden ajoista alkaen. Arkeologit ovat löytäneet merkkejä Pohjois-Suomen vanhimmasta asutuksesta 6000 vuotta sitten. Tervolan alueella Törmävaarassa oli hylkeenpyytäjiä, kalastajia, kauppiaita ja taitavia käsityöläisiä. Tervolan vaarat olivat tuolloin saaria. Törmävaarassa voi tutustua kivikautiseen kylään, jossa on kaksi hirsiseinäistä ja turvekattoista taloa. Alueelta on löydetty suuri määrä kiviesineitä. mm hirvenpääkahvainen tikari, huomattava määrä tuuria sekä yli 70 nuolenkärkeä, siimanpainoja ja pyydysten painoreikäkiviä. Törmävaarassa asui osan vuodesta 35 kotaryhmää, joissa oli 8-10 asumusta. Hylkeenpyynti oli tuottoisinta maalis-toukokuun aikana. Asutuksen huippuaika oli noin 5400 vuotta sitten, noin 58 metriä nykyisestä merenpinnasta ylempänä. Asutus ja hylkeenpyynti hiipui noin 5000 vuotta sitten, kun asuinalue oli 52 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Törmävaara on yksi Suomen suurimmista tunnetuista asumuspainannealueista.
Taloja alkoi nousta Tervolan kohdalle jokivarteen 1500-luvulta lähtien. Luultavasti jo ennen kirjoitettua historiaa asutus on alkanut jokivarressa leviten alajuoksulle maan kohotessa.
1589 venäläiset tekivät ensimmäisen huomattavan hävitysretken alueelle. Kulttuuritutkija M.A. Castrénin kertoman mukaan Sirkonkankaalla venäläiset surmasivat pakopirtin väkeä. Savu/kymmenysluettelon mukaan Tervolan alueella oli 79 taloa/kantatilaa vuonna 1626. Jopa kolmannes alueen väestöstä menehtyi ankarien nälkävuosien aikana 1690-luvulla. Monet tilat joutuivat rappiolle. Lähteenä edellisessä oli Eemeli Hakokönkään toimittama Tervolan kunnan historia (2017).
Kätkäjärvellä sijaitsi metsänvartijan torppa jo 1700-luvulla. Isoviha vaikutti Tervolassa tautien ja hävitysretkien muodossa vuosina 1709-1719. Helmikuussa 1716 venäläiset hyökkäsivät kylään surmaten 19 ihmistä. Seuraavana vuonna kylää koetteli 20 nälkäkuolemaa. Vuodesta 1750 lähtien elämä palasi rauhallisiin uomiinsa väkiluvun lähtiessä hitaaseen nousuun. Tervolan vanha puukirkko valmistui vuonna 1687. Uudempi kirkko rakennettiin vuonna 1864 vanhan viereen. 1800-1900 lukujen vaihteessa moni asukas lähti Amerikkaan. Tervolan kunta perustettiin 1867. Rautatie ulotettiin Tervolaan vuonna 1908. Jääkärietappireitti Saksaan kulki Tervolan kohdalta vuonna 1915. Nykyiset tiet Kätkä- ja Luppovaaran alueelle tehtiin sodan jälkeen 1940-luvulla Petsamon evakkojen asutustoiminnan alkaessa. Nimi kätkän taustana on vanha ahman nimitys.
Petsamon alue jäi Neuvostoliitolle vuonna 1944, josta Jäämeren rannikon asukkaat sijoitettiin aluksi Pohjanmaalle ja sieltä uusille asuinpaikoille. Eniten heitä tuli Inarin jälkeen Tervolaan, noin 500. Rintamamiehet ja Petsamon evakot perheineen sijoitettiin Varejoelle asumattomaan korpeen vuosina 1946-1948. Tänne asettuivat myös Paasilinnan kirjailijaveljekset lapsina. Alueelle perustettiin 70 kylmää tilaa. Perheelle annettiin pala maata, johon sai rakentaa talon ja navetan, raivata pellot ja ojittaa suot. Elämä piti rakentaa ”suo, kuokka ja Jussi”-pohjalta, koska edes rakennustarvikkeita ei ollut saatavana sodan jälkeisenä pula-aikana takamailla kaukana kaupungeista. Monet tulivat hiihtäen ja talvi asuttiin metsäkämpässä. Vangit ja kveekarit auttoivat ajoittain. Sodan jälkeen Kätkävaaraan nousi 54 asutustilaa. Peltojen raivaus oli valtava urakka. Kuitenkin 1960-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa alueelta suurempiin kasvukeskuksiin ja myös Ruotsiin. Muuttoliike huipentui 1970-luvun alussa, jolloin jo 20 Varejoen tilaa oli autioitunut. Vuonna 1964 Tervolassa oli vielä asukkaita 7500, mutta nykyään enää noin 2900. Lossiliikenne loppui Tervolan kohdalla, kun Kemijoen ylittävä silta valmistui 1975.
Vuonna 1957 rakennettiin Kätkävaaran uusi koulu, jossa koulutoiminta loppui vuonna 1996. Vuonna 2008 rakennuksessa alkoi hotelli- ja leiritoiminta. Kätkävaaran laki todettiin turisteille mainioksi revontulien ja keskiyön auringon seuraamispaikaksi. Vuonna 1967 valmistui kunnan omistama Leiri-Kätkä Kätkäjärven rantaan. Rakennus myytiin uudelle omistajalle ja siitä tuli vuonna 2021 Kahvila-ravintola-motelli Kätkä Lake-Lodge. Kätkävaara on myös inspiroinut fuusiojazz/progerock-muusikoita. Kätkävaaran lohikäärme on Pekka Pohjola Groupin ainoaksi jäänyt studioalbumi, joka ilmestyi vuonna 1980. Läheinen Pisavaaran luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938. Se sijaitsee Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Kaikki liikkuminen siellä ilman kirjallista lupaa on kielletty. Liljalaki (262 m) on eteläisen Lapin korkein vaara.
Kätkävaaran luotopolku luolareitteineen on Tervolan kunnan, maanomistajien myötävaikutuksella vuosikymmenten aikana toteutettu luontokohde.
Kätkävaaran Luolat ja rotkot- reitti on rakennettu 2022-2023 välisenä aikana. Puutavara ja laavu, 30 tonnia, tuotiin ilmateitse helikopterilla. Rahoitusta on saatu Ely.n maaseuturahoituksesta ja Tervolan Kunnalta. Uusi, noin kilometrin reitti kulkee kahden maanomistajan mailla. Laavun paikaksi katsottiin Perä-Pohjolan hienoin kallioterassi.