{"id":903,"date":"2023-07-03T14:18:22","date_gmt":"2023-07-03T11:18:22","guid":{"rendered":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=903"},"modified":"2023-07-03T14:18:22","modified_gmt":"2023-07-03T11:18:22","slug":"poro","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=903","title":{"rendered":"PORO"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Puolikesy poro on Lapin maakuntael\u00e4in. Usein turistit luulevat niit\u00e4 villeiksi, mutta ne ovat yksityist\u00e4 omaisuutta. Poron kantamuoto on tunturipeura. Porojen v\u00e4ritys vaihtelee miltei mustasta albiinon valkoiseen. Poronhoito oli perinteinen pohjoisen elinkeino, joka yleistyi 1400-1600-luvuilla. Poronhoitoalue on jaettu paliskuntiin, joita on Suomessa nyky\u00e4\u00e4n noin 60. K\u00e4tk\u00e4vaarassa palkivat (k\u00e4yskentelev\u00e4t) porot kuuluvat Paloj\u00e4rven paliskuntaan. Sen suurin sallittu porom\u00e4\u00e4r\u00e4 on 5000. Paliskunnalla on l\u00e4hes 30 kiinte\u00e4\u00e4 erotusaitaa. K\u00e4tk\u00e4vaaran etel\u00e4rinteen juurella on yksi erotusaitaus. Poronhoito on pohjoisen kyliss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 ja kylien elinvoimaisuuden s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n poroja pannoitetaan GPS\/GSM-pannoilla, jolloin niiden liikkumista voidaan seurata. Liki jokaisen Lapissa vierailevan turistin toiveena on poron n\u00e4keminen. Porotilamatkailu avaa uusia mahdollisuuksia.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Syksyisin on poroerotus, jossa el\u00e4imet ker\u00e4t\u00e4\u00e4n karsinoihin lajittelua ja teurasel\u00e4inten valitsemista varten. Vasat merkit\u00e4\u00e4n keskikes\u00e4ll\u00e4. Niiden korviin leikataan puukolla omistajansa merkit. Nyky\u00e4\u00e4n poroja on maassamme noin 200&nbsp;000 yksil\u00f6\u00e4, joka on luonnonlaitumille liikaa, kun j\u00e4k\u00e4lik\u00f6t kuluvat pian. Uros painaa 90-180 kiloa, naaras 60-100 kiloa. Poro voi el\u00e4\u00e4 jopa 20-vuotiaaksi. Sek\u00e4 naaraalla ett\u00e4 uroksella on sarvet. Maailman nopeimmin kasvava luu on poronsarvi. Vuorokaudessa se voi kasvaa kes\u00e4isin kaksi senttimetri\u00e4 ja paino voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 puoli kiloa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Poro on m\u00e4rehtij\u00e4 ja sill\u00e4 on nelj\u00e4 mahaa. Poro sy\u00f6 kaikenlaisia luonnon ruohoja, saroja, heini\u00e4, varpuja ja sieni\u00e4 kuten raatetta, j\u00e4rvikortetta, kultapiiskua, maitohorsmaa, lehtipuiden vesoja ja tatteja. Poro kykenee haistamaan j\u00e4k\u00e4l\u00e4n metrin paksuisen lumen l\u00e4pi. Palleroporonj\u00e4k\u00e4l\u00e4 ja vihert\u00e4v\u00e4n naavan n\u00e4k\u00f6inen harmaa luppo ovat sen suosikkiapetta talvisin. Kiima-aikaan syys-marraskuussa iso hirvasporo voi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 ihmisenkin kimppuun, jos otaksuu t\u00e4m\u00e4n kilpailijaksi. Kiima-aikaa sanotaan my\u00f6s rykim\u00e4ksi. Sen j\u00e4lkeen hirvas pudottaa sarvensa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Ulkomailla Petteri Punakuono tunnetaan joulupukin porona. Lapin perinneruoista tunnetuin on poronk\u00e4ristys. Nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Viren nimesi poronmaidon menestyksiens\u00e4 salaisuudeksi. Poronsarvijauhe potenssil\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 on lappilaisille l\u00e4hinn\u00e4 vitsi, mutta sen tehoon uskotaan yh\u00e4 Kiinassa. Siell\u00e4 sarven kilohinta on nelikymmenkertainen lihaan verrattuna. Poronkusema on traditionaalinen saamelaisten pituuden mittayksikk\u00f6, joka on noin 7,5 kilometri\u00e4. Onttojen poronkarvojen vuoksi porontalja tunnetaan hyv\u00e4n\u00e4 eristeen\u00e4. Vuosittain teurastetaan 80 \u2013 120\u00a0000 poroa. Talvisin porojen lis\u00e4ruokinta maastossa heinill\u00e4 on vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Mets\u00e4hakkuiden aiheuttama luppometsien ja j\u00e4k\u00e4l\u00e4n v\u00e4heneminen on kasvava ongelma porotaloudelle. <\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Valkoinen naarasporo oli muinoin poronhoitajan onnenel\u00e4in. Sellainen tuli olla jokaisella poronomistajalla tokassaan. Samalla valkoiset vasat ovat kaikkein alttiimpia saaliita maakotkalle, koska ne erottuvat hyvin laumasta. Poro tai peura oli suosituin uhriel\u00e4in seitakultissa ja muissa rituaaleissa. Pienimuotoisissa palvontamenoissa sarvet riittiv\u00e4t uhriksi. Suuremmissa yhteis\u00f6riiteiss\u00e4 uhrattiin koko el\u00e4in ja se sy\u00f6tiin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja seidalle j\u00e4tettiin luut. Ne aseteltiin maassa olevaan tuohiseen arkkuun tai kallion koloon luontaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 tarkkojen tabus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Luita saattoi kerty\u00e4 hautapaikalle vuosien saatossa paksukin kerros. Jos poromies huomasi maahisen paimentamassa poroja, voi h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 ottaa tokan omakseen viskaamalla jonkin rautaesineen lauman yli. Porot, jotka j\u00e4iv\u00e4t miehen ja viskatun raudan v\u00e4liin, olivat miehen omaisuutta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puolikesy poro on Lapin maakuntael\u00e4in. Usein turistit luulevat niit\u00e4 villeiksi, mutta ne ovat yksityist\u00e4 omaisuutta. Poron kantamuoto on tunturipeura. Porojen v\u00e4ritys vaihtelee miltei mustasta albiinon valkoiseen. Poronhoito oli perinteinen pohjoisen elinkeino, joka yleistyi 1400-1600-luvuilla. Poronhoitoalue on jaettu paliskuntiin, joita on Suomessa nyky\u00e4\u00e4n noin 60. K\u00e4tk\u00e4vaarassa palkivat (k\u00e4yskentelev\u00e4t) porot kuuluvat Paloj\u00e4rven paliskuntaan. Sen suurin sallittu porom\u00e4\u00e4r\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-903","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/903","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=903"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/903\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":996,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/903\/revisions\/996"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=903"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}