{"id":893,"date":"2023-07-03T14:13:41","date_gmt":"2023-07-03T11:13:41","guid":{"rendered":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=893"},"modified":"2023-07-03T14:13:41","modified_gmt":"2023-07-03T11:13:41","slug":"maakotka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=893","title":{"rendered":"MAAKOTKA"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Maakotkan siipien k\u00e4rkiv\u00e4li on 195-225 cm. Lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n se v\u00e4lill\u00e4 liitelee liikkumattomin siivin, josta se on helpointa tunnistaa. Se eroaa merikotkasta pitk\u00e4n pyrst\u00f6n ansiosta. Maakotka painaa 3-6,7 kiloa. Naaras on kookkaampi. Maakotka on lihansy\u00f6j\u00e4 ja erinomainen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4. Se sy\u00f6 keskikokoisia nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 kuten j\u00e4niksi\u00e4, erilaisia kanalintuja, riekkoja sek\u00e4 toisinaan kaloja ja k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, jopa nuoria poronvasoja, kettuja, lampaita, joutsenia, kurkia ja joskus koiriakin. Se jaksaa kantaa viiden kilon painoiseen saaliin. Suomen luonnonoloissa maakotka voi el\u00e4\u00e4 todistetusti 34-vuotiaaksi ja vanhemmaksikin. Vanhan yksil\u00f6n h\u00f6yhenpuku on nuoreen verrattuna haaleamman ruskea. Pes\u00e4kseen maakotka rakentaa suuren risulinnan vanhaan ja syrj\u00e4iseen, jykev\u00e4\u00e4n pet\u00e4j\u00e4\u00e4n, mutta harvoin kallionkielekkeelle, koska niit\u00e4 on Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Pesint\u00e4 alkaa 4-5 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Naaras munii 1-3 munaa. Haudonta kest\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 42 vuorokautta. Yleens\u00e4 poikasia kuoriutuu vain yksi. Sen ruokinta kest\u00e4\u00e4 9-11 viikkoa, jonka j\u00e4lkeen poikanen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pes\u00e4n yleens\u00e4 jo lentokykyisen\u00e4. Suomen luonnonsuojeluliitto on rakentanut kotkille tekopesi\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kotkavihalla on maassamme ollut pitk\u00e4t perinteet. Kotka on ylistetty ja samalla vihattu. Maakotka on vaarantunut, rauhoitettu ja erityisesti suojeltava laji. Lintu on ollut vainottu poronhoitoalueilla, mutta reviiriperusteinen korvausj\u00e4rjestelm\u00e4 on lopettanut vainon. Silti salakaatotapauksia ja h\u00e4irint\u00e4\u00e4 pes\u00e4paikoilla esiintyy yh\u00e4. Pesist\u00e4 yli 80 % sijaitsee Mets\u00e4hallituksen mailla. Seurannassa lintuharrastajilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n mukaan K\u00e4tk\u00e4vaaran ensimm\u00e4inen maakotkahavainto on tehty 20.9.1895 Karl Johan Ehnbergin toimesta. <\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Kalevalassa kotka oli tarunomainen kokko, j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen, tulinen ja rautainen lintu, esiintyen tiet\u00e4jien sankaritarinoissa. Kotkaa on pidetty voimakkaana vapauden ja voiton symbolina. Kotka tunnetaan uljuuden perikuvana ja pyh\u00e4n\u00e4 mahtilintuna, mytologiassa tuulen ja ilman vertauskuvana. Kotkaa pidet\u00e4\u00e4n lintujen kuninkaana, mutta my\u00f6s julmana saalistajana. Maailmalla kansantaruissa kotka yhdistet\u00e4\u00e4n usein jumaliin ja ukkoseen. Shamaanit uskoivat, ett\u00e4 kotkan henki voi vied\u00e4 heid\u00e4t minne tahansa. Kotka on yksi maailman voimakkaimmista ja k\u00e4ytetyimmist\u00e4 symboleista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maakotkan siipien k\u00e4rkiv\u00e4li on 195-225 cm. Lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n se v\u00e4lill\u00e4 liitelee liikkumattomin siivin, josta se on helpointa tunnistaa. Se eroaa merikotkasta pitk\u00e4n pyrst\u00f6n ansiosta. Maakotka painaa 3-6,7 kiloa. Naaras on kookkaampi. Maakotka on lihansy\u00f6j\u00e4 ja erinomainen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4. Se sy\u00f6 keskikokoisia nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 kuten j\u00e4niksi\u00e4, erilaisia kanalintuja, riekkoja sek\u00e4 toisinaan kaloja ja k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, jopa nuoria poronvasoja, kettuja, lampaita, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-893","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=893"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/893\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":991,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/893\/revisions\/991"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}