{"id":879,"date":"2023-07-03T14:07:06","date_gmt":"2023-07-03T11:07:06","guid":{"rendered":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=879"},"modified":"2023-07-03T14:07:06","modified_gmt":"2023-07-03T11:07:06","slug":"luolan-synty","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=879","title":{"rendered":"LUOLAN SYNTY"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Noin 10300 vuotta sitten j\u00e4\u00e4 oli kokonaan sulanut Lounais-Lapin alueelta. K\u00e4tk\u00e4vaaran laki oli 40 metrin syvyydess\u00e4 Ancylusj\u00e4rven pinnan alla. Vaaran huippu (183 m) paljastui veden alta noin 9800 vuotta sitten. K\u00e4tk\u00e4vaara oli saari keskell\u00e4 aavaa ulappaa j\u00e4ttil\u00e4isj\u00e4rven pohjoisosassa. Kun Tanskan salmi avautui, muuttui j\u00e4rvi Litorinamereksi noin 8500 vuotta sitten.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>T\u00e4m\u00e4 K\u00e4tk\u00e4vaaran suurin luola on nimelt\u00e4\u00e4n K\u00e4tk\u00e4n katedraali. T\u00e4m\u00e4 glasiaalinen (mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n toiminnan synnytt\u00e4m\u00e4) rakoluola on syntynyt j\u00e4\u00e4kauden aikana ja sen j\u00e4lkeen, noin 8000-13&nbsp;000 vuotta sitten, kun lohkareet ovat irronneet poimutusta seuraavan rakoilun mukaan. Luolat ovat yleens\u00e4 syntyneet, kun vesi on liuottanut kalkkikive\u00e4 ja muita helpommin liukenevia kivilajeja. Alun perin vesi koversi onkalon ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 hauraampaan kallioon. Ancylusj\u00e4rvi ulottui K\u00e4tk\u00e4vaarasta etel\u00e4n suuntaan noin 1300 kilometri\u00e4 aina nykyiseen Puolaan ja Saksaan saakka. Pohjoisen suunnalla K\u00e4tk\u00e4vaaran saaresta oli noin 50 kilometri\u00e4 mantereelle. Kun vesi laski edelleen, Litorinameren aallot tunkeutuivat onkaloon ja kuluttivat kive\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Noin 500 vuoden ajan luola oli aivan meren rannassa. Kun sadevesi valui kallionhalkeamiin, talvisin j\u00e4\u00e4tynyt vesi rapautti ja irrotti katosta suuria lohkareita. Luolassa on suorakaiteen muotoinen, siisti kattoikkuna. Sen l\u00e4pi n\u00e4kyy sininen taivas ja m\u00e4nnynlatva. Erikoislaatuinen Ikkuna on kuin koneella kiveen kairattu. Luolan edusta on ollut Litorinameren aikaiselle hylkeenpyyt\u00e4j\u00e4lle loistava t\u00e4hystyspaikka. My\u00f6hemmin, kun puusto valtasi rinteen, luolan olemassaoloa ei tiedetty, koska se on ollut niin vaikeasti saavutettavassa paikassa. K\u00e4tk\u00e4n katedraali l\u00f6ytyi syyskuussa 2019.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Luolia on pidetty pirujen asuntoina ja tiet\u00e4jien kirkkoina, ison vihan aikaan vainottujen turvapaikkoina sek\u00e4 mets\u00e4st\u00e4jien tulistelupaikkoina. Suomesta l\u00f6ytyy noin 30 Pirunkirkoksi nimetty\u00e4 luolaa. N\u00e4it\u00e4 luolia yhdist\u00e4\u00e4 jonkin sortin ahtaus. Ahtaan paikan kammo on vieritetty pirun niskoille. Suomessa luolaksi luetaan onkalo, jonne mahtuu hyvin 2-3 aikuista ihmist\u00e4. Lohkareluola on Suomen yleisin luolatyyppi. Suomen lohkareluolat ovat keskim\u00e4\u00e4rin 5-10 metri\u00e4 pitki\u00e4 ja 1-2 metri\u00e4 korkeita ja leveit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on rakoluola ja siis keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempi Luolissa el\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, sammakoita ja joskus pohjanlepakoita. Hy\u00f6nteisist\u00e4 tavataan erilaisia perhosia, onkaloh\u00e4m\u00e4h\u00e4kki sek\u00e4 niveljalkainen mets\u00e4lukki. Lukki pudottaa vihollista harhauttaakseen yhden jalkansa. Yleisin luolassa tai kallionkolossa talvehtiva perhonen on liuskay\u00f6kk\u00f6nen. Kes\u00e4n se viett\u00e4\u00e4 lehtimets\u00e4ss\u00e4. Hy\u00f6nteisist\u00e4 my\u00f6s talvis\u00e4\u00e4ski viihtyy luolissa. Seini\u00e4 koristaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saniaisiin kuuluva kallioimarre ja sammaleet. Siimah\u00e4nt\u00e4iset ja toukkasukah\u00e4nt\u00e4iset ovat luolissa kuolleen aineksen sy\u00f6ji\u00e4. Lepakkoa on Suomessa pidetty Pirun aikaansaannoksena. Pohjanlepakko viett\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 esimerkiksi luolissa. Se saalistaa hy\u00f6nteisi\u00e4 \u00f6isin ja on horroksessa lokakuusta huhtikuuhun. <\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Suomessa on dokumentoitu yli tuhat luolaa. Maastamme l\u00f6ytyy yksi luola, jossa uskotaan neandertalin ihmisen el\u00e4neen 100\u00a0000 vuotta sitten. Muinoin uskottiin, ett\u00e4 luolissa asuu erikoisia asukkaita, kuten maahisia, hiisi\u00e4, seitoja, peikkoja, piruja, haltioita, j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4 ja keijuja. Luolissa saattoi elell\u00e4 erakkoja, jotka olivat viisaita mutta pelottavia vanhoja ukkoja. Tiet\u00e4j\u00e4t, shamaanit ja noidat eli kansanparantajat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet luolia palvonta-, uhri-, parannus- ja kokouspaikkoina. Kivist\u00e4 ja haljenneista kallioista l\u00f6ydettiin ihmiskasvojen muotoja. N\u00e4in niiss\u00e4 uskottiin asuvan henki\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Noin 10300 vuotta sitten j\u00e4\u00e4 oli kokonaan sulanut Lounais-Lapin alueelta. K\u00e4tk\u00e4vaaran laki oli 40 metrin syvyydess\u00e4 Ancylusj\u00e4rven pinnan alla. Vaaran huippu (183 m) paljastui veden alta noin 9800 vuotta sitten. K\u00e4tk\u00e4vaara oli saari keskell\u00e4 aavaa ulappaa j\u00e4ttil\u00e4isj\u00e4rven pohjoisosassa. Kun Tanskan salmi avautui, muuttui j\u00e4rvi Litorinamereksi noin 8500 vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4 K\u00e4tk\u00e4vaaran suurin luola on nimelt\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-879","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/879","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=879"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/879\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":984,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/879\/revisions\/984"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=879"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}