{"id":875,"date":"2023-07-03T14:03:28","date_gmt":"2023-07-03T11:03:28","guid":{"rendered":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=875"},"modified":"2023-07-03T14:03:29","modified_gmt":"2023-07-03T11:03:29","slug":"isoviha","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=875","title":{"rendered":"ISOVIHA"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Isoviha oli Suomen historian julmin jakso. Se oli suuren Pohjan sodan (1700-1721) aikainen Ven\u00e4j\u00e4n miehitys ja sortokausi Suomessa vuosina (1713-1721). Pietari Suuri Ruotsin armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen pelossa antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 Pohjanmaan rannikko sadan kilometrin syvyydelt\u00e4. Ruotsin suurvaltakausi p\u00e4\u00e4ttyi Pultavan taisteluun vuonna 1709.&nbsp; Iso viha p\u00e4\u00e4si alkamaan t\u00e4ydell\u00e4 voimallaan vuonna 1714 kun Carl Gustaf Armfelt k\u00e4rsi tappion Napuen taistelussa Isossa Kyr\u00f6ss\u00e4. Se on yh\u00e4 Suomen sotahistorian pahin veril\u00f6yly. Parissa tunnissa surmattiin 2645 suomalaista. Isoviha oli koko maan siviiliv\u00e4keen kohdistunut katastrofi. Pohjois-Pohjanmaan tuhoaminen oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kansanmurha. Miehitysjoukoilla oli tsaarin lupa poltetun maan taktiikkaan ja t\u00e4ysi vapaus h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 talot, pellot ja ihmiset. Mik\u00e4\u00e4n ei hillinnyt sotilaita ja v\u00e4hiten heit\u00e4 hidasti omatunto. Siviiliv\u00e4est\u00f6n k\u00e4rsimykset eiv\u00e4t merkinneet mit\u00e4\u00e4n 1700-luvun armeijoille. Se oli ajan henki. Pietari \u201dSuuri\u201d teki omin k\u00e4sin mestauksia ja tappoi oman poikansakin. H\u00e4nen bravuurinsa oli uhrin seiv\u00e4st\u00e4minen ter\u00e4v\u00e4n pylv\u00e4\u00e4n nokkaan. Sadistisesta tyrannitsaarista tuli Ven\u00e4j\u00e4n historian suuri kulttihahmo.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Porvareilla oli mahdollisuus paeta Ruotsiin. Yleens\u00e4 surmattiin ne, jotka osuivat partioiden eteen. Osa ammuttiin mielivaltaisesti, osa kidutettiin hengilt\u00e4, jotta sotilaat olisivat saaneet tietoon arvoesineiden k\u00e4tk\u00f6t. Monin tavoin vammautuneita j\u00e4tettiin k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n joukoittain. Kukaan kotitiloilleen j\u00e4\u00e4nyt ei s\u00e4\u00e4stynyt, ei edes pikkulapset tai raskaana olevat naiset. J\u00e4rjestettiin jopa julkisia tappajaisia. Raskaana olevia \u00e4itej\u00e4 vedettiin hevosten per\u00e4ss\u00e4 ja j\u00e4tettiin tienvarteen pelottimeksi. Hankeen palellutettujen pikkulasten ruumiita lojui savupirttien pihoilla. Oulu ja Raahe olivat kaksi vuotta (1715-1717) t\u00e4ysin autioita kaupunkeja. Hailuodossa tapettiin 800 ihmist\u00e4 yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4. N\u00e4m\u00e4 olivat mantereelta paenneita venekuntia, jotka olivat matkalla Ruotsiin. Mukana oli merkkihenkil\u00f6it\u00e4 rannikkopaikkakunnilta. Tornioonkin vainolaiset tekiv\u00e4t yli kymmenen h\u00e4vitysretke\u00e4. Tornio poltettiin 1714. Raaimpia olivat ratsuv\u00e4en kasakat.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Lapsia ja nuoria kuljetettiin v\u00e4kisin Ven\u00e4j\u00e4lle orjuuteen, osa Persiaan asti. Osa vietiin rakentamaan Pietaria. Yleisesti sanotaan, ett\u00e4 Pietarin kaupunki on rakennettu sotavankien luiden p\u00e4\u00e4lle. Niist\u00e4 suurin osa on inkeril\u00e4isten luita. Rakennust\u00f6iss\u00e4 kuoli arviolta 100&nbsp;000 ihmist\u00e4 sairauksiin, n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, uupumukseen ja kylmyyteen. Esimerkiksi rakennusmaa kannettiin katkeamattomana jonona k\u00e4sivoimin paikalle s\u00e4keiss\u00e4, tuohilevyill\u00e4 tai takkien helmoissa. Kaapatuista lapsista osa ven\u00e4l\u00e4istyi ja j\u00e4i sille tielle. Parhaan hinnan orjatukussa sai muutaman vuoden yli kymmenvuotiaista poikalapsista.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Osa vangituista suomalaissotilaista p\u00e4\u00e4tyi Siperiaan pakkoty\u00f6h\u00f6n. Monet suomalaiset joutuivat piileskelem\u00e4\u00e4n metsien tervasaunoissa tai saarten kalamajoissa vuosia. Maamme v\u00e4est\u00f6 pieneni reilusti yli kymmenyksell\u00e4. Henkiset traumat periytyiv\u00e4t seuraaville sukupolville. Ne, jotka n\u00e4kiv\u00e4t perheenj\u00e4senten surmia, kidutuksia, pahoinpitelyj\u00e4 ja raiskauksia eiv\u00e4t voineet unohtaa niit\u00e4 koskaan. Asiakirjojen mukaan talot vuosia sodan j\u00e4lkeen anoivat verovapautta ty\u00f6voimansa kidutusvammojen vuoksi. Erikoista kyll\u00e4 oli my\u00f6s suomalaisia nuoria miehi\u00e4, jotka vietiin ja koulutettiin pakolla Ven\u00e4j\u00e4n armeijaan. N\u00e4m\u00e4 saattoivat olla jopa kasakoitakin julmempia suomalaissiviilej\u00e4 kohtaan. <\/em><em>Pelon ja vihan aika muuttui vuonna 1809 autonomian ajaksi, jolloin el\u00e4m\u00e4 maassamme rauhoittui ainakin sadaksi vuodeksi. Historian professori Kustaa H.J. Vilkuna on kirjoittanut isovihasta tietokirjoissa \u201dViha\u201d ja \u201dPaholaisen sota\u201d. Ne perustuvat k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoihin. Ison vihan perinnetarinat yhdistet\u00e4\u00e4n ja sekoitetaan usein sepitettyihin \u201dvainolaistarinoihin\u201d, jotka perustuvat l\u00f6yh\u00e4sti historiallisiin sankaritekoihin, mutta joita on muokattu ja v\u00e4ritetty. Monissa historiaa k\u00e4sitteleviss\u00e4 kirjoissa isovihasta kerrotaan l\u00e4hinn\u00e4 sodan kulku sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden ja armeijoiden kannalta. Tavallisen kansan k\u00e4rsimykset ohitetaan parilla lauseella, ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4. Kirjallisuudessa on luotu romanttinen kuva sissien sodank\u00e4ynnist\u00e4. Tosi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansa vihasi sissej\u00e4, koska ven\u00e4l\u00e4iset kostivat raa\u2019asti ja armotta sissien tekem\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4ykset.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Isoviha oli Suomen historian julmin jakso. Se oli suuren Pohjan sodan (1700-1721) aikainen Ven\u00e4j\u00e4n miehitys ja sortokausi Suomessa vuosina (1713-1721). Pietari Suuri Ruotsin armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen pelossa antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 Pohjanmaan rannikko sadan kilometrin syvyydelt\u00e4. Ruotsin suurvaltakausi p\u00e4\u00e4ttyi Pultavan taisteluun vuonna 1709.&nbsp; Iso viha p\u00e4\u00e4si alkamaan t\u00e4ydell\u00e4 voimallaan vuonna 1714 kun Carl Gustaf Armfelt k\u00e4rsi tappion [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-875","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=875"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/875\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":982,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/875\/revisions\/982"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}