{"id":873,"date":"2023-07-03T14:20:20","date_gmt":"2023-07-03T11:20:20","guid":{"rendered":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=873"},"modified":"2023-07-03T14:20:21","modified_gmt":"2023-07-03T11:20:21","slug":"katkavaaran-ja-jokivarren-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/katkanature.fi\/?page_id=873","title":{"rendered":"K\u00c4TK\u00c4VAARAN JA JOKIVARREN HISTORIAA"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>K\u00e4tk\u00e4vaaran alueella on asuttu jo kivikauden ajoista alkaen. Arkeologit ovat l\u00f6yt\u00e4neet merkkej\u00e4 Pohjois-Suomen vanhimmasta asutuksesta 6000 vuotta sitten. Tervolan alueella T\u00f6rm\u00e4vaarassa oli hylkeenpyyt\u00e4ji\u00e4, kalastajia, kauppiaita ja taitavia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Tervolan vaarat olivat tuolloin saaria. T\u00f6rm\u00e4vaarassa voi tutustua kivikautiseen kyl\u00e4\u00e4n, jossa on kaksi hirsisein\u00e4ist\u00e4 ja turvekattoista taloa. Alueelta on l\u00f6ydetty suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kiviesineit\u00e4. mm hirvenp\u00e4\u00e4kahvainen tikari, huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tuuria sek\u00e4 yli 70 nuolenk\u00e4rke\u00e4, siimanpainoja ja pyydysten painoreik\u00e4kivi\u00e4. T\u00f6rm\u00e4vaarassa asui osan vuodesta 35 kotaryhm\u00e4\u00e4, joissa oli 8-10 asumusta. Hylkeenpyynti oli tuottoisinta maalis-toukokuun aikana. Asutuksen huippuaika oli noin 5400 vuotta sitten, noin 58 metri\u00e4 nykyisest\u00e4 merenpinnasta ylemp\u00e4n\u00e4. Asutus ja hylkeenpyynti hiipui noin 5000 vuotta sitten, kun asuinalue oli 52 metri\u00e4 nykyisen merenpinnan yl\u00e4puolella.&nbsp; T\u00f6rm\u00e4vaara on yksi Suomen suurimmista tunnetuista asumuspainannealueista.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Taloja alkoi nousta Tervolan kohdalle jokivarteen 1500-luvulta l\u00e4htien. Luultavasti jo ennen kirjoitettua historiaa asutus on alkanut jokivarressa leviten alajuoksulle maan kohotessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>1589 ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t ensimm\u00e4isen huomattavan h\u00e4vitysretken alueelle. Kulttuuritutkija M.A. Castr<\/em><em>\u00e9<\/em><em>nin kertoman mukaan Sirkonkankaalla ven\u00e4l\u00e4iset surmasivat pakopirtin v\u00e4ke\u00e4. Savu\/kymmenysluettelon mukaan Tervolan alueella oli 79 taloa\/kantatilaa vuonna 1626. Jopa kolmannes alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 menehtyi ankarien n\u00e4lk\u00e4vuosien aikana 1690-luvulla. Monet tilat joutuivat rappiolle. L\u00e4hteen\u00e4 edellisess\u00e4 oli Eemeli Hakok\u00f6nk\u00e4\u00e4n toimittama Tervolan kunnan historia (2017).<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>K\u00e4tk\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 sijaitsi mets\u00e4nvartijan torppa jo 1700-luvulla. Isoviha vaikutti Tervolassa tautien ja h\u00e4vitysretkien muodossa vuosina 1709-1719. Helmikuussa 1716 ven\u00e4l\u00e4iset hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t kyl\u00e4\u00e4n surmaten 19 ihmist\u00e4. Seuraavana vuonna kyl\u00e4\u00e4 koetteli 20 n\u00e4lk\u00e4kuolemaa. Vuodesta 1750 l\u00e4htien el\u00e4m\u00e4 palasi rauhallisiin uomiinsa v\u00e4kiluvun l\u00e4htiess\u00e4 hitaaseen nousuun. Tervolan vanha puukirkko valmistui vuonna 1687. Uudempi kirkko rakennettiin vuonna 1864 vanhan viereen. 1800-1900 lukujen vaihteessa moni asukas l\u00e4hti Amerikkaan. Tervolan kunta perustettiin 1867. Rautatie ulotettiin Tervolaan vuonna 1908. J\u00e4\u00e4k\u00e4rietappireitti Saksaan kulki Tervolan kohdalta vuonna 1915. Nykyiset tiet K\u00e4tk\u00e4- ja Luppovaaran alueelle tehtiin sodan j\u00e4lkeen 1940-luvulla Petsamon evakkojen asutustoiminnan alkaessa. Nimi k\u00e4tk\u00e4n taustana on vanha ahman nimitys.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Petsamon alue j\u00e4i Neuvostoliitolle vuonna 1944, josta J\u00e4\u00e4meren rannikon asukkaat sijoitettiin aluksi Pohjanmaalle ja sielt\u00e4 uusille asuinpaikoille. Eniten heit\u00e4 tuli Inarin j\u00e4lkeen Tervolaan, noin 500. Rintamamiehet ja Petsamon evakot perheineen sijoitettiin Varejoelle asumattomaan korpeen vuosina 1946-1948. T\u00e4nne asettuivat my\u00f6s Paasilinnan kirjailijaveljekset lapsina. Alueelle perustettiin 70 kylm\u00e4\u00e4 tilaa. Perheelle annettiin pala maata, johon sai rakentaa talon ja navetan, raivata pellot ja ojittaa suot. El\u00e4m\u00e4 piti rakentaa \u201dsuo, kuokka ja Jussi\u201d-pohjalta, koska edes rakennustarvikkeita ei ollut saatavana sodan j\u00e4lkeisen\u00e4 pula-aikana takamailla kaukana kaupungeista. Monet tulivat hiiht\u00e4en ja talvi asuttiin mets\u00e4k\u00e4mp\u00e4ss\u00e4. Vangit ja kveekarit auttoivat ajoittain. Sodan j\u00e4lkeen K\u00e4tk\u00e4vaaraan nousi 54 asutustilaa. Peltojen raivaus oli valtava urakka. Kuitenkin 1960-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa alueelta suurempiin kasvukeskuksiin ja my\u00f6s Ruotsiin. Muuttoliike huipentui 1970-luvun alussa, jolloin jo 20 Varejoen tilaa oli autioitunut. Vuonna 1964 Tervolassa oli viel\u00e4 asukkaita 7500, mutta nyky\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 noin 2900. Lossiliikenne loppui Tervolan kohdalla, kun Kemijoen ylitt\u00e4v\u00e4 silta valmistui 1975.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Vuonna 1957 rakennettiin K\u00e4tk\u00e4vaaran uusi koulu, jossa koulutoiminta loppui vuonna 1996. Vuonna 2008 rakennuksessa alkoi hotelli- ja leiritoiminta. K\u00e4tk\u00e4vaaran laki todettiin turisteille mainioksi revontulien ja keskiy\u00f6n auringon seuraamispaikaksi. Vuonna 1967 valmistui kunnan omistama Leiri-K\u00e4tk\u00e4 K\u00e4tk\u00e4j\u00e4rven rantaan. Rakennus myytiin uudelle omistajalle ja siit\u00e4 tuli vuonna 2021 Kahvila-ravintola-motelli K\u00e4tk\u00e4 Lake-Lodge. K\u00e4tk\u00e4vaara on my\u00f6s inspiroinut fuusiojazz\/progerock-muusikoita. K\u00e4tk\u00e4vaaran lohik\u00e4\u00e4rme on Pekka Pohjola Groupin ainoaksi j\u00e4\u00e4nyt studioalbumi, joka ilmestyi vuonna 1980. L\u00e4heinen Pisavaaran luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938. Se sijaitsee Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Kaikki liikkuminen siell\u00e4 ilman kirjallista lupaa on kielletty. Liljalaki (262 m) on etel\u00e4isen Lapin korkein vaara.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4tk\u00e4vaaran luotopolku luolareitteineen on Tervolan kunnan, maanomistajien my\u00f6t\u00e4vaikutuksella vuosikymmenten aikana toteutettu luontokohde.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>K\u00e4tk\u00e4vaaran Luolat ja rotkot- reitti on rakennettu 2022-2023 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Puutavara ja laavu, 30 tonnia, tuotiin ilmateitse helikopterilla. Rahoitusta on saatu Ely.n maaseuturahoituksesta ja Tervolan Kunnalta. Uusi, noin kilometrin reitti kulkee kahden maanomistajan mailla. Laavun paikaksi katsottiin Per\u00e4-Pohjolan hienoin kallioterassi.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4tk\u00e4vaaran alueella on asuttu jo kivikauden ajoista alkaen. Arkeologit ovat l\u00f6yt\u00e4neet merkkej\u00e4 Pohjois-Suomen vanhimmasta asutuksesta 6000 vuotta sitten. Tervolan alueella T\u00f6rm\u00e4vaarassa oli hylkeenpyyt\u00e4ji\u00e4, kalastajia, kauppiaita ja taitavia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Tervolan vaarat olivat tuolloin saaria. T\u00f6rm\u00e4vaarassa voi tutustua kivikautiseen kyl\u00e4\u00e4n, jossa on kaksi hirsisein\u00e4ist\u00e4 ja turvekattoista taloa. Alueelta on l\u00f6ydetty suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kiviesineit\u00e4. mm hirvenp\u00e4\u00e4kahvainen tikari, huomattava [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-873","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=873"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":997,"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/873\/revisions\/997"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katkanature.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}